Politiikkaradio

Suomi neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa puolustussopimuksesta. Sopimuksen sanotaan poistavan kaikki esteet maiden väliseltä sotilasyhteistyöltä. DCA-sopimuksen merkitystä kuvaa, että sopimuksen hyväksyminen eduskunnassa saattaa vaatia kaksi kolmasosaa äänistä, mitä esimerkiksi Nato-jäsenyys ei vaatinut. Poistaako Suomi lainsäädännölliset esteet ydinaseiden sijoittamiselta Suomen maaperälle? Annetaanko Yhdysvaltojen sotilasjoukoille mahdollisuus käyttää lentokenttiä, satamia ja puolustusvoimien harjoitusalueita? Käsitelläänkö yhdysvaltalaissotilaiden mahdolliset rikokset suomalaisissa vai amerikkalaisissa tuomioistuimissa? Joutuuko Suomi sopimuksen myötä luovuttamaan tuomivaltaa Yhdysvaltoihin? Suomen ja Yhdysvaltain välisestä DCA-sopimuksesta keskustelevat puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.), puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja entinen puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) sekä puolustusvaliokunnan jäsen Jani Kokko (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio keskittyy uuden hallituksen ensimmäiseen budjettiin. Miksi alijäämä pysyy suurena, osuvatko leikkaukset samoihin kärsijöihin? Studiossa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto (ps.) ja SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen. Toimittajana on Antti Pilke.

Mitä Putinin kokin eli Jevgeni Prigozhinin mahdollinen kuolema merkitsee Venäjällä? Haastattelussa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista ja vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista. Kangaspuro arvioi, että Prigozhinin kuolema juhannuksen kapinan jälkeen on "viesti Venäjän eliitille". Kangaspuro ja Lassila arvioivat, että Prigozhinin johtaman palkka-armeijan Wagnerin tulevaisuudennäkymät ovat huonot, ja todennäköisesti joku muu palkka-armeija pyritään ottamaan sen paikkaa. – Wagnerin loppu on käsillä, Lassila toteaa. Mikä voi olla Putinin ja Venäjän tulevaisuus kun Putinin vastustajien lisäksi yllättävällä tavalla kuolee jo lähipiirinkin edustajia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Presidentinvaaleissa on ollut tapana puhua niin sanotusta ”mustasta hevosesta”. Sellaisiksi on aikoinaan nimetty sekä presidentti Juho Kusti Paasikivi (kok.) että Suomen pankin pääjohtaja Ahti Karjalainen (kesk.). Kuka tällä kertaa on presidenttipelin musta hevonen? Vai kaipaako kansa koko kansan presidenttiä? Miksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puhuu ”mustista aukoista” tarkastellessaan valtion budjettikirjaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Pitäisikö maalittaminen kriminalisoida? Keskustelemassa RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd.) ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Orpon hallitus pyrkii menoleikkauksilla kohti vakaampaa valtiontaloutta, mutta seuraako miljardisäästöjen vanavedessä sekä poliittinen syysmyrsky, että myrskyisä työmarkkinasyksy? Entä kenen selkänahasta miljardisäästöt repäistään? Kiittävätkö vai kurittavatko palkansaajat Orpon hallitusta? Orpon hallituksen talouspolitiikan vaikutuksia arvioivat STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja, sekä Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millaisissa asetelmissa lähestytään presidentinvaaleja? Keskustelemassa Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja, Iltelehden politiikan toimituksen esihenkilö Juha Ristamäki ja Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Ukrainan sota on muuttanut Suomenkin ulkopoliittista asemaa. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee johtamaan ulkopolitiikkaa? Millaisen lautaskiistan Suomen Nato-jäsenyys saa aikaan? Miten ulkopoliittinen tilanne vaikuttaa vaalien teemoihin? Onko porvarillisia ehdokkaita niin paljon, että ne syövät toistensa ääniä? Onko myös presidentinvaaleissa taktista äänestämistä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallitusta ovat ravistelleet kesällä perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset, mutta onko syksyn suuri aihe leikkaukset, työmarkkinasota, presidentinvaalit vai joku muu? Vieraana kaksi tuoretta puoluesihteeriä, perussuomalaisten Harri Vuorenpää ja vihreiden Anna Moring sekä kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Rasismikohun keskiössä elävä Petteri Orpon (kok.) hallitus on kiperän kysymyksen edessä. Perussuomalaisten ministereiden menneisyydestä paljastuneiden rasististen kirjoitusten takia hallitus yrittää julistaa rasismille nollatoleranssia ja tuomita rasismia. Samalla perussuomalaisten eduskuntaryhmästä viestitetään, että rasistinen kielenkäyttö tulisi määritellä tarkemmin, jotta sen rajoittaminen sopisi perussuomalaisille. Eikö hallituksen sisällä ole yksimielisyyttä siitä mitä on rasismi? Kääntyileekö Veikko Vennamo haudassaan, ja Timo Soini Iivisniemessä, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suitsuttaa fiskaalikonservatismia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perja

Pitäisikö Geneven pakolaissopimusta uudistaa? Keskustelemassa pitkän linjan vihreä poliitikko Osmo Soininvaara ja oikeushistorioitsija Jukka Kekkonen. Soininvaara pitää Geneven pakolaissopimusta ja koko pakolaisjärjestelmää vanhentuneena, ja ehdottaa useita muutoksia siihen. Soininvaara haluaisi Suomeen maahan muuttaville uudenlaisen sosiaaliturvan. Kekkonen arvioi, että Suomi voisi tehdä kansallista tulkintaa Geneven sopimuksesta, mutta toivoo, että tulkintaa ei tehdä liian pitkälle, koska se voisi johtaa moraalikatoon. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ukrainan vastahyökkäys on kestänyt lähes kolme kuukautta ja edennyt hitaasti. Puhutaan astettaisista voitoista, tai muutaman neliökilometrin laajuisista valloituksista ilman todellista läpimurtoa. Miksi Ukrainan vastahyökkäys ei ole tuottanut toivottuja tuloksia? Politiikkaradiossa Ukrainan vastahyökkäystä ja sodan viimeisimpiä käänteitä analysoivat sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Ukrainan sodan tilannekarttaa ylläpitävä Emil Kastehelmi Black Bird Groupista. Toimittajana on Tapio Pajunen. Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtisen mukaan rintamatilanteen sisällä saattaa olla kumuloitumassa jotakin, joka saattaa myöhemmin johtaa Ukrainan kannalta merkittävimpiin tuloksiin, jopa läpimurtoihin. Molemmat osapuolet ovat myös valmistautuneet sodan jatkumiseen pitkään. "Tämä ei ole Ukrainalle elämän ja kuolen kysymys tämän kesän vastahyökkäyksen onnistuminen tai epäonnistuminen. He on moraalisesti ja henkisesti valmistautuneet pitkään sotaan. Ja sama on Venäjällä. Venäjä kykenee ja

Hallitusta ovat ravistelleet perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset, jotka tulivat julki kesällä. Pysyvätkö RKP:n rivit yhtenäisinä, jos oppositio äänestyttää kesätauolta palannutta eduskuntaa Riikka Purran ja Wille Rydmanin luottamuksesta? Studiossa elinkeinoministeri Rydman, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Mitä jäi käteen kesän vilkkaasta politiikkakeskustelusta? Studiossa Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Suvi Hautanen ja Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi. Millaista keskustelua rasismin ympärillä on käyty kesän aikana. Mitä ihmettä tapahtuu RKP:ssa? Miksi kokoomuksen kannatus on laskenut? Voiko hallitus jopa kaatua rasististen kirjoitusten tultua julki? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ukrainan sota, Nato-jäsenyys ja eduskuntavaalit nostattivat kevään kuluessa otsikoihin moninaisia politiikan sanoja. Tammikuussa politiikassa puhuttiin epeleistä ja Leopardeista. Helmikuussa miehistä, velasta ja käsistä. Maaliskuussa kuohuttivat vaalit ja luksuspalvelut. Huhtikuussa koittivat juhlapuheet ja Nato-jäsenyys. Kesäkuussa räjäyteltiin patoja, liikuttiin juntturasta sopuun ja grillattiin makkaroiden lisäksi poliitikkoja. Mistä sanoista politiikan alkuvuosi muistetaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Millainen on Orpon hallituksen maahanmuuttolinja? Voiko ministerillä olla kytköksiä äärioikeistoon? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Vestman (kok.) ja Hanna Sarkkinen (vas.). Lähetyksessä keskusteltiin elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) luottamusäänestyksestä. Vihreät teki epäluottamuslauseen Junnilan äärioikeistolaisten kytkösten vuoksi. — Hallitusohjelmassa on hyvin selkeästi paalutettu, että Suomi edistää demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion toteutumista, on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, Vestman sanoo. Junnila on muun muassa kehunut vaalinumeroa 88 toteamalla, että se viittaa kahteen H-kirjaimeen. Numero 88 viittaa natsien käyttämään HH-tervehdykseen. Junnila on myös julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvan tekemästään lumiukosta jolla on äärijärjestö Ku Klux Klanin symboliikkaan tuttu suippo valkoinen hattu. Hän julkaisi myös kuvan hakarististä, jota hän kommentoi "kauniiksi kohokuvioinniksi". Junnilan "Kaasua" -vaalilause vaikuttaa olev

Mikä oli Wagner-joukkojen tavoite? Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Jarmo Koponen. Koponen arvioi, että Wagner-joukkojen operaatio oli "lopun alkua" eli "alkunäytös" siitä mitä on tapahtumassa. — Prigozinin viiteryhmä eli rikkaat venäläiset kaipaavat tulevaisuudelta jotain muuta kuin sotaa ja vanhenevaa Putinia, joka ilmiselvästi ei ole enää tehtäviensä tasalla. Luulen, että tällä näytöksellä halutaan osoittaa, että maassa on muita voimia, jotka voivat vaikuttaa. Tätä Putin tällä hetkellä pelkää, Koponen pohtii. — Me tulemme näkemään jotain lähiviikkojen aikana, jolloin kuvio selkiytyy, että miten Putin pystyy edes näennäisesti palauttamaan vallan vertikaaleja, Forsberg toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa on yli neljän miljardin suorat leikkaukset valtion budjettiin. Onko Orpon hallituksen leikkauslinja vakava ja perusteltu talouden vakauttamisyritys, vai kirjava kokoelma karvaita keinoja? Keihin Orpon hallituksen karvaat keinot kohdistuvat? Orpon hallituksen talouspolitiikkaa analysoivat Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo sekä työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millainen on uuden hallituksen ilmasto- ja ympäristölinja? Keskustelemassa kansanedustajat Maria Ohisalo (vihr.), Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Eveliina Heinäluoma (sd.). Vaikka hiilineutraaliustavoitteen vuotta 2035 ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, Aalto-Setälän mukaan hallitus on sitoutunut noudattamaan ilmastolakia, jossa 2035-tavoite on kirjattu. Ohisalo ja Heinäluoma eivät pidä hallituksen ilmasto- ja ympäristölinjaa riittävänä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Orpon hallitusohjelman otsikko on visio: ”Vahva ja välittävä Suomi”. Hallituksen on pakko leikata, kaikki osallistuvat talkoisiin ja suu on laitettava säkkiä myöten, toteaa pääministeri Petteri Orpo (kok.). Miksi hallitus antaa keppiä pienituloisille, kysyy oppositio? Onko hallitusohjelman visio pikemminkin vahvoista välittävä Suomi? Esiintyykö eduskunnassa vahva ja valittava oppositio? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse.

Hallitusohjelmasta on tuskin muste kuivunut, kun perussuomalainen ministeri on jo pakittamassa yhdestä työmarkkinauudistuksesta. Miten iso muutos suomalaiseen työelämään on tulossa? Studiossa Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren. Työnantajia edustaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle. Toimittajana on Antti Pilke.