Politiikkaradio

Miten rasismi ilmenee Suomessa, ja mitä sille pitäisi tehdä? Keskustelemassa ovat kansanedustajat Henrik Wickström (r.) ja Fatim Diarra (vihr.). Hallituksen rasismin vastainen kampanja lanseerattiin tiistaina, mutta jo parin tunnin kuluttua perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi, että ei usko perussuomalaisten lähtevän mukaan kampanjaan. Myöhemmin hän tarkensi sosiaalisessa mediassa, että perussuomalaiset on mukana rasismin vastaisessa tiedonannossa, eli hän teki eroa tiedonannon ja kampanjan välille. Riittääkö hallituskumppaneille, että puolue on mukana vain rasismin vastaisessa tiedonannossa? Mikä on kampanjan uskottavuus kun sitä arvostellaan jopa hallituksen sisältä? Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohaja Jani Mäkelä kommentoi aiemmin, että perussuomalaiset saivat aiheetta löylytystä rasismikohujen aikana viime kesänä ja seurauksia kannetaan vieläkin erilaisten poseerauskampanjoiden muodossa. Hallituksen kampanjaan sitoutuneet organisaatiot toteuttavat muun muasssa anonyymia

Hallituksen esitys kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä maahanmuuttajille käynnisti kovan väännön työperäisestä maahanmuutosta. Toistaiseksi lukujen valossa Suomeen tullaan edelleen ulkomailta töihin, mutta lakiesityksen lausuntopalautteessa kolmen kuukauden työttömyysaika saa täystyrmäyksen. Mikä selittää työperäisen maahanmuuton määrän historiallisen kasvun 2020-luvun Suomessa? Tyrehtyykö työperäisen maahanmuuton virta Suomeen, jos kolmen kuukauden työttömyyssääntö menee läpi? Tuleeko laista poispotkimislaki? Onko Orpon hallituksen rasisimikohu holhinut Suomen mainetta maailmalla? Vieraana on työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Katri Niskanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradiossa vierailee tuore opetusministeri Anders Adlercreutz, joka nousi kesällä RKP:n johtoon. Hän listasi viime viikolla RKP:n vaatimuksia ja sai perussuomalaiset älähtämään. Pulpahtavatko puolueiden erimielisyydet maahanmuutosta, rasismin torjunnasta ja ympäristötoimista taas pintaan? Mitä RKP nyt haluaa? Toimittajana on Antti Pilke.

Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat haastamassa Petteri Orpon (kok.) hallituksen oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Haastattelussa kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi ja Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho. Aiemmin suomalaisessa oikeuskäytännössä ei ole pääsääntöisesti voinut valittaa päätöksentekijöiden passiivisuudesta. Miksi nyt ympäristöjärjestöt arvioivat, että valitus etenee? Kulovesi kertoo, että Euroopassa on useita vastaavia oikeusjuttuja, joissa Aho kertoo millä perusteella järjestöt ovat lähteneet juuri nyt valittamaan hallituksesta oikeuteen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) kesäloma puhuttaa. Lehdet kertovat Orpon lentäneen helikopterilla Käsivarren Lappiin rautua pyytämään. Ennen Lappiin laskeutumista Orpo ilmiintyi Ranuan hillatorille. Väliin jäi Euroopan poliittisen yhteisön kokous. ”Asetin perheeni edelle”, kertoi pääministeri. Ovatko vaimon syntymäpäivät perhesyy? Olisiko Orpon pitänyt olla töissä? Onko Euroopan poliittisen yhteisön kokous osoitettu vain pääministerille? Myös sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ilmoitti väistyvänsä sisäministerin tehtävästä perhesyihin vedoten. Mistä kaikkialta poliitikot jättäytyvät pois vetoamalla perhesyihin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miten sote-ongelmat pitäisi ratkaista? Keskustelemassa kansanedustajat Mia Laiho (kok.), Ilmari Nurminen (sd.) ja Markku Siponen (kesk.). Hyvinvointialueiden alijäämät ovat reilusti suurempia kuin vielä keväällä oli tiedossa. Mistä nämä alijäämät johtuvat? Miten tilanne pitää korjata? Henkilöstöpula on pakottanut monet hyvinvointialueet käyttämään kalliitta ostopalveluita yksityisiltä tarjoajilta. Lisäksi inflaatio ja hoitajien palkankorotukset näkyvät alijääminä useilla alueilla. Hyvinvointialueilla on rahoituslain mukaan vain vuoden 2026 loppuun saakka aikaa kattaa alijäämänsä. Nurminen ja Siponen ehdottavat, että alueille pitäisi antaa lisää aikaa. Jos hyvinvointialueet eivät saa alijäämiään kuriin tuossa ajassa, ne voivat joutua arviointimenettelyyn, jossa hyvinvointialueita voidaan yhdistää toisiinsa. Laihon mielestä arviointimenettely ei välttämättä ole huono ratkaisu alueiden kannalta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Verkkoalustat tarjoavat poliittiselle ääriajattelulle tehokkaita leviämiskanavia. Tuoreessa tapauksessa Iso-Britanniassa riehuneita Southportin mellakoita lietsottiin Suomen lisäksi monista maista käsin. Mistä kaikkialta eri maissa vellovaa ääriajattelua johdetaan? Poliittiseen radikalismiin liittyvää verkkovaikuttamista analysoivat Helsingin yliopiston tutkija Niko Pyrhönen sekä Yleisradion tutkivan toimituksen MOT:n toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä seurauksia hallituksen kolmen kuukauden työttömyyssäännöllä on? Keskustelemassa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle, Startup-yhteisön ekonomisti Youssef Zad ja Helsingin yliopiston vararehtori Hanna Snellman. Hallitus sorvaa lakia, jonka mukaan maahanmuuttajan pitää poistua Suomesta jos menettää työnsä eikä löydä uutta kolmessa kuukaudessa. Yli kaksi vuotta Suomessa työskennelleet erityisasiantuntijat ovat kuitenkin saamassa työn etsimiseen kuusi kuukautta. – Kiristykset ovat jo tuoneet jo kolauksen Suomen maineeseen, Helle toteaa. – Huiput eivät tule tai huiput eivät jää, Snellman kiteyttää seuraukset yliopistomaailmassa. – Tämä on pitkällä aikavälillä suuri ongelma Suomen taloudelle, Zad sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Donald Trump näytti jo matkaavan seuraavaksi Yhdysvaltain presidentiksi, kun kisa meni uusiksi. Miten Kamala Harris sai demokraatit nousuun? Millainen merkitys maanantaina alkavalla demokraattien puoluekokouksella on? Mikä puhuu sen puolesta, että Trumpista tulee presidentti, mikä Harrisin? Aiheesta keskustelevat Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson ja Yhdysvaltoja seuraava Ylen ulkomaantoimittaja Ilmari Reunamäki. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Onko politiikan ilmapiiri Suomessa aurinkoinen vai ukkostava – epävakainen vai kolea? Miksi oppositiojohtaja kuvaa tilannetta masentavaksi? Synkistelläänkö säästö-Suomessa vai kuljetaanko posin kautta? Käänsikö presidentti Joe Bidenin seniorihetki uuden lehden synkkien käänteiden jenkkipolitiikassa? Paistaako päivä jälleen Yhdysvalloissa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miksi erityisesti nuoret miehet äänestävät oikeistopuolueita ja naiset vasemmistopuolueita sekä vihreitä? Keskustelemassa Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori, jotka kirjoittivat Kalevi Sorsa -säätiön raporttiin Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024. Vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen aineiston mukaan miehistä 53 prosenttia kertoi äänestäneensä kahta päähallituspuoluetta eli kokoomusta tai perussuomalaisia, mutta naisista ainoastaan 34 prosenttia. Naisista 43 prosenttia äänesti SDP:tä, vasemmistoliittoa tai vihreitä, kun vastaava osuus miesten keskuudessa oli 29 prosenttia. Erityisesti nuorissa ikäluokissa tämä sukupuolten välinen kuilu korostuu. Wass ja Rajavuori pohtivat miksi mielipiteet polarisoituvat ja miten ongelmia voitaisiin ratkaista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan valtion velka jatkaa kasvuaan miljardileikkauksista huolimatta. Onko hallituksen talouspolitiikan resepti epäonnistunut? Mistä stoppi talouden kurjuuden kierteeseen? Suomen talousvaikeuksia analysoivat tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Valtiontalouden alijäämä on ensi vuonna pahempi kuin aiemmin ennustettiin. Oppositiopuolue SDP arvostelee, että hallitus on "haaksirikossa". Miksi hallitus ei saa kovista säästötoimista huolimatta velanottoa kuriin? Miten käy hallituksen lupauksille velkaantumisen pysäyttämisestä? Aiheesta keskustelevat eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Ville Kaunisto (kok.) ja SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Mitä jäi käteen kesän käännytyslaki-keskusteluista, tunnin juna -kiistasta ja miltä näyttää politiikan syksy? Keskustelemassa toimittajat Eeva Lehtimäki MTV3:lta, Rane Aunimo Demokraatti-lehdestä ja Ossi Kurki-Suonio Kauppalehdestä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kylmän sodan vuosina Suomen ulkopolitiikan virallista linjaa kutsuttiin Paasikiven-Kekkosen -linjaksi. Presidentti Niinistön valtakaudella Suomi noudatti aktiivista vakauspolitiikkaa. Alexander Stubbin astuttua tasavallan presidentiksi Suomen ulkopolitiikan linjaksi kirjoitettiin arvopohjainen realismi. Miksi Stubbin iskulauseesta tehtiin Suomen ulkopolitiikan virallinen linja? Mitä Stubbin Suomi ajaa, jos linjana on arvopohjainen realismi? Pohjaako presidentti Stubbin myönteinen kanta kiisteltyyn käännytyslakiin arvopohjaiseen realismiin? Onko arvopohjainen realismi tyhjän tynnyrin pyörittelyä, vai ulkopolitiikan ikiviisaus? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Uusi käännytyslaki herättää lukuisia kysymyksiä. Menettikö eduskunnan perustuslakivaliokunta uskottavuutensa runnoessaan lain läpi? Voiko eduskunnan hallintovaliokunta ratkaista muutamassa päivässä lain ongelmat? Miksi oikeusoppineet suhtautuvat niin kriittisesti lakiin, jota hallitus on perustellut itärajan ja Suomen turvallisuudella? Studiossa julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlberg Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Ranska äänestää pian ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa, jotka presidentti Emmanuel Macron julisti äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman eurovaalivoiton jälkeen. Vankistaako äärioikeisto asemaansa? Ajautuuko Ranska kaaokseen? Jatkuuko tuki Ukrainalle? Ranskan vaaleja arvioivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Ranskan politiikkaan keskittynyt väitöskirjatutkija Laura Parkkinen Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

EU-maiden johtajat eivät ole päässeet sopimukseen EU:n tärkeimpien johtotehtävien nimityspaketista. Italian pääministeri Geogia Meloni on suivaantunut esitettyyn ratkaisuun, jossa keskustaoikeiston Ursula von der Leyen saisi jatkokauden komission puheenjohtajana, Portugalin entinen sosialistipääministeri António Costa nimitettäisiin Eurooppa-neuvoston johtoon ja Viron liberaali pääministeri Kaja Kallas nousisi EU:n ulkopoliittiseksi edustajaksi. Melonin mukaan keskustaoikeisto, sosialidemokraatit ja liberaalit yrittävät jakaa huipputehtävät keskenään. Euroopan parlamentissa Georgia Melonin johtama Italian veljet -puolue kuuluu laitaoikeiston ECR-ryhmään. Eteneekö EU:n johtajaruletti torstaina alkavassa huippukokouksessa, vai onko nimityspaketti vaarassa kaatua? Kääntyykö yritys rajata laitaoikeisto tärkeimpien johtajanimitysten ulkopuolelle nimityspakettia vastaan? Vieraina ovat europarlamentaarikot Elsi Katainen (kesk. / re), Aura Salla (kok. / epp) ja Jussi Saramo (vas. / left). Toimittajana on Tapio

Miksi perussuomalaisten kannatus laski? Haastattelussa valtio-opin erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopistosta, väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta ja sosiaalipsykologian yliopistolehtori Eemeli Hakoköngäs Helsingin yliopistosta. Perussuomalaisten kannatus laski europarlamenttivaaleissa 7,6 prosenttiin. Edellisissä europarlamenttivaaleissa puolueen kannatus oli 13,8 prosenttia. Äänestysaktiivisuus oli samaa luokaa kuin edellisissä vaaleissa. Karimäki arvioi, että moni perussuomalaisten kannattaja jäi kotiin. Helimäki korostaa, että EU:n vastustus ja Suomen irtauttaminen EU:sta on aiemmin ollut perussuomalaisten ydinkysymys. Nyt perussuomalaiset eivät enää halua viedä Suomea pois EU:sta, mikä on saattanut syödä kannatusta. Hakoköngäs pitää sosiaalisen media kampanjointia perussuomalaisille tärkeäksi, mutta tällä kertaa se ei ollut kovin onnistunutta. Miksi vilkas maahanmuuttokeskustelu mediassa ei nostanut perussuomalaisten kannatusta? Äänestivätkö ihmiset perussuomalaisten

Ympäristöpolitiikalla on pitkät juuret Suomessa – vihreä puoluekin on istunut eduskunnassa yli 41 vuotta. Mutta kumpi on Suomessa vanhempaa perua: metsäpolitiikka vai ympäristöpolitiikka? Onko politiikan luontosuhde pelkkien riita-asioiden pyörittelyä liittyen metsiensuojeluun, ennallistamiseen tai ilmastopolitiikkaan? Mitä politiikassa ajatellaan ympäristöstä ja luonnosta? Seisooko Suomi yhä puujaloilla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.